Reijo Mäen luoman tummasävyisen maailman juuret ovat vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa; sen arkkityypeissä ja tunnusmerkeissä - mutta odottamattomalla ja mustanpuhuvalla tavalla. Aina jännittävä juoni, nopeasti etenevä toiminta sekä satumaisen monimuotoiset henkilöhahmot lupaavat ikimuistettavia elokuvahetkiä.
Finn-crimen odotetaan olevan lajityyppi, joka seuraavaksi murtautuu voimalla Skandinaviasta Eurooppaan. Finn-crime on karumpi, tunteellisempi, äkäisempi - ja huumoriltaan paljon nyrjähtäneempi kuin ruotsalainen vastineensa.
Ei tarvitse katsoa Fargoa saadakseen inspiraation. Riittää kun astelee mihin tahansa vanhaan suomalaiseen kapakkaan, jossa hämmästyy kuinka pitkä matka sieltä on Euroopan mantereelle. Se on täysin erilainen maailma. Vares-elokuvat eivät pyytele anteeksi suomalaisuuttaan, suomalaisuus on niiden polttoaine.
Tässä on maailma: film noir -henkinen Turku, sataman kovanaamat, autiot kadut, kohtalokkaat naiset, alakuloinen baari, jossa Vares ja hänen kaverinsa, pappi ja epäonnistunut novellikirjailija, pohtivat maailman menoa keskellä suunnatonta määrää alkoholia, törkyä ja savua.
Vares on kova yksityisetsivä, joka hakee hellyyttä raakaan maailmaansa. Hän ei etsi ketään Cosmopolitanista - hänestä kaikki naiset ovat omalla tavallaan kauniita. Hän sulaa usein naisseurassa ja hänet on helppo houkutella monimutkaisiin tunnepeleihin.
Hänen lempeä sydämensä sykkii kohtalokkaalle naiselle ja hänen kova nyrkkinsä janoaa kostoa pahalle miehelle.
Hän on sisäänpäin kääntynyt eikä puhu paljon, mutta hän korjaa puutteen toiminnalla sekä yksityiselämässään että ammatissaan.
Vares-elokuvien käyttövoima ovat juoni ja henkilöhahmot. Ne kaivautuvat syvälle rikoksen mustaan ytimeen, rakkauteen, jännitykseen ja ystävyyteen.
Ne kuvataan perinteisellä ammattitaidolla korkeinta eurooppalaista laatua vaalien. Visuaalinen ilme on alan mestarin, Don Siegelin rikoselokuvien päivitys nykyaikaan. Kuvaus nostattaa jännitystä kameran vaaniessa kohdettaan kuin tarkka-ampuja. Saumaton leikkaus sovitetaan eurooppalaiseen makuun samalla perinteellä kuin Wallanderit ja Irene Huss -elokuvat, jotka ohjasin Ruotsin, Saksan ja Britannian televisioille.
Lavastus säilyttää Suomen alkuperäisyyden värein ja näkymin, joiden innoittaja on Clint Eastwoodin lavastaja Henry Bumstead. Elokuvassa on runsas kirjo kohtauspaikkoja ja maisemia.
Filmaamme esimerkiksi Suomen saaristossa, joka näkyy sekä maasta että ilmasta. Mukana on Vanha Turku suurenmoisine jokineen, tuomiokirkkoineen ja yliopistoineen. Ja höysteenä kaikkea mahdollista kovista telakkatyöläisistä yön kuningattariin leopardinkuvioisissa trikoissaan, pinkeissä topeissaan ja raskaissa meikeissään.
Tervetuloa Finn-crimen maailmaan - europpalaisen viihteen seuraavalle tasolle!
ANDERS ENGSTRÖM
ohjaaja
Suomenruotsalainen Anders Engström (syntynyt 1962 Uudessakaarlepyyssä) on opiskellut Lontoon kansainvälisestä elokuvakoulussa (International Film School) ja luonut kansainvälisen uran Ruotsissa ja Saksassa.
Ruotsissa hän on ohjannut suosittuja ja palkittuja tv-sarjoja kuten Wallander, Anna Holt ja Irene Huss.
Saksassa hän ohjasi kansainvälisen jännityselokuvan Error 2000 (1999), jossa näyttelivät mm. Jurgen Prochnow, Götz Otto ja Desmond Lewelyn
Suomessa Engström sai tv-esikoiselokuvastaan Flaggstölden (1989) elokuvataiteen valtionpalkinnon.
Sen jälkeen Engström on ohjannut mm. Jörn Donnerin tuottaman Prix italia -ehdokkaana olleen Småstadsberättelser-sarjan (1994) sekä Irina Björklundin ja Peter Franzénin tähdittämän Isabella-minisarjan., josta hän sai parhaan ohjaajan Venla-palkinnon 2007.
Engström on naimississa lavastaja Betsy Ångerman-Engströmin kanssa ja heillä on kaksi lasta, William ja Vanja.