Elokuvan kirjoittaminen marsalkka Mannerheimista on erittäin haasteellinen tehtävä. Lähdin suorittamaan tehtävää tuntien pelonsekaista kunnioitusta sekä Mannerheimin jättimäistä elämäntyötä että hänen hahmonsa aiheuttamia ulkoisia paineita ja poliittisia jännitteitä kohtaan.
Mannerheimin vaikutusta Suomen kohtaloihin ei voida vähätellä. Myöskään hänen ainutlaatuinen henkilönsä, häikäisevä karismansa ja kosmopoliittinen persoonansa eivät olleet alkuun helpottavia tekijöitä ryhtyessäni työhön.
Mutta eipä aikaakaan, kun tuo monessa mukana ollut sotilas ja syvästi tunteva henkilö vei minut uskomattomalle historialliselle matkalle, ajanjaksoon, jolloin koko maailmanjärjestys revittiin riekaleiksi ja parsittiin jälleen kasaan. Hänen kansaan sain työni edistyessä ratsastaa halki Aasian, tanssia tsaarin loisteliaissa saleissa, nähdä sodan järjettömyyden niin monilla rintamilla, aina veljessodan mielettömyyteen asti. Hän järjesti minulle audienssit niin hengellisten johtajien kuin suurten poliittisten vaikuttajienkin luo. Puhumattakaan niistä kaunottarista, joita sain matkani aikana tavata.
Mannerheimin kohtaloksi muodostui Suomen kohtalo. Ehdottomalla auktoriteetillaan hän pystyi luovimaan vaikeapääsyiseen satamaan, jossa odotti Suomen itsenäisyys. Hän luotti suomalaiseen sotilaaseen ja Suomen kansa luotti häneen. Koko pitkän elämänsä hän säilytti herkän mielensä ja oli aina loppuun asti kiinnostunut elämän niin pienistä kuin suuristakin kysymyksistä.
Tämän matkan tehtyäni, hänen kanssaan, en enää pelännyt tehtäväni suuruutta.
Esimerkillään hän oli näyttänyt, että, edessä siintävät vuoret ovat tehty ylitettäviksi ja virran yli on uskallettava uida. Uskon että elokuva vie kaikki katsojat samalle matkalle.
Heikki Vihinen
käsikirjoittaja
teatterinjohtaja
Tampereen Teatteri
Heikki Vihinen (syntynyt 1964 Tampereella) on paitsi Tampereen Teatterin johtaja, myös suositun Kummeli-koomikkoryhmän jäsen, käsikirjoittaja ja näyttelijä.
Hän on käsikirjoittanut yhdessä Timo Kahilaisen kanssa näytelmäkomedian Saunailta (2001) ja farssin Alivuokralainen (2003) Tampereen Teatteriin, sekä musiikkinäytelmän Kalliolle kukkulalle (2008) Pyynikin kesäteatterille.
Vihinen on käsikirjoittanut Kahilaisen kanssa myös Kummeli-ryhmän elokuvat Kummeli Kultakuume (1997), Kummelin Jackpot (2006) sekä Kummeli Alivuokralainen (2008), joka perustuu edellä mainittuun näytelmään.
Vihinen on avioliitossa näyttelijä Mari Turusen kanssa.

Marko Leino (syntynyt 8. syyskuuta 1967 Hyvinkäällä) on kirjoittanut proosaa, näytelmiä, runoja, lastenkirjoja ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän on vapaa kirjailija ja asuu Espoossa vaimonsa kanssa.
Leinon tuotantoa on käännetty ranskaksi, saksaksi, englanniksi ja unkariksi.
Leinon kirjoittajan ura alkoi varsin mallikkaasti, sillä hänet palkittiin ensimmäisestä novellikokoelmastaan Miehen tehtävä (1999) Kalevi Jäntin palkinnolla.
Leinon psykologinen rikosromaani Epäilys (2004) valikoitui Helsingin Sanomain katsauksessa vuoden merkittävimpien teosten joukkoon. Solar Films on varannut Epäilyksen elokuvaoikeudet.
Muut elokuvakäsikirjoitukset
Rööperi Harri Nykäsen ja Töm Sjöbergin haastatteluromaanin pohjalta. 2009
Tummien perhosten koti Leena Landerin romaanin pohjalta, 2008
Joulutarina, oman romaanin pohjalta, 2007
V2 - Jäätynyt enkeli Reijo Mäen romaanin pohjalta, 2007
Matti – Elämä on ihmisen parasta aikaa, 2006.
Minä ja Morrison Kata Kärkkäisen romaanin pohjalta, 2002.
Palkinnot
Kalevi Jäntin palkinto 1999
Valtakunnallinen satukilpailu (Minä ja Karhu K. Karhu, 3. sija) 1996
Valtakunnallinen näytelmäkilpailu (Artsi's Gafe, 2. sija) 1995
Kirjat
Joulutarina (koko perheen romaani), 2007
Isiltä pojille, yhdessä Atik Ismailin kanssa. Romaani, Tammi syksy 2007.
Herbert Höpö ja varjojen kapina (lastenromaani). Tammi 2005.
Epäilys (rikosromaani). Tammi 2004.
Yksityisetsivä Herbert Höpö ja tapaus Karhu (lastenromaani). Tammi 2003.
Syytön (romaani). Tammi 2001.
Tommi Tähtinen ja avaruustauti (lastenromaani). Tammi 2000.
Miehen tehtävä (novellikokoelma). Tammi 1999.
The Art of Living (novelli Ryhmä-99 -antologiassa) Tammi 1999.
Harjun Kivilinnan vuosisata, Lappalaisen talo 1908–1998 (historiikki, toimittanut yhdessä Petri Haukisen kanssa) 1998.
Liian pitkä kettu ja muita eläinsatuja (satuantologia) 1996.
PuuPääPuu-antologia (runoja) 1995.
Esikoisrunot. Parnasso 1993.
Sanojen sanoilla -antologia (runoja) 1993.
Näytelmät
Harlemin huora (apulaisohjaus) 2001.
Poliitikon viimeinen puhe (sovitus ja ohjaus) 2001.
Lapsenmurhaaja – erään nyrkkeilijän tarina (käsikirjoitus yhdessä Juha Turkan kanssa ja ohjaus). Teatteri Avoimet Ovet ja Tampereen Teatteri 1999, Teatteri Juko 2000.
Kaappi (käsikirjoitus). Tampereen Teatteri 1998.
Asfalttihäkki (käsikirjoitus). Nuori Draama -festarit 1998.
Humalainen näytelmä eli päivä Helvetin Musteessa (käsikirjoitus). NDF 1994.
Artsi's Gafe (käsikirjoitus). NDF 1995.
Miesten ääniä (monologisarja, osa käsikirjoituksesta). Teatteri MurMur, Muurame 1996.
Radionovellit ja kuunnelmat
Tyrmäys (kuunnelmakäsikirjoitus yhdessä Juha Turkan kanssa ja apulaisohjaus) 2004.
Parta (radionovelli) 2000.
Klenkka (radionovelli) 2000.
Panostaja (radionovelli) 2000.
Arviointivirhe (radionovelli) 2000.