Solarfilms Inc.

Juomasekoituksen yksityiskohdista on kiistelty liki 50 vuotta, eikä alkuperäisen reseptin mukaisia ainesosia enää ole saatavana. Sekoituksen kehitti alun perin Mannerheimin adjutantti Ragnar Grönvall marsalkan pyydettyä tätä tekemään jotain puuspriistä tehdyn sodanaikaisen huonolaatuisen tikkuviinan (sulfiittiselluloosan valmistuksessa jäävän jätelipeän sokerista valmistettu viina) maulle. Tarkoituksena oli peittää halvan viinan makua lisäämällä mukaan tilkka kalliimpia aineita.
Mannerheim-internetprojektin mukaan sekoitukseen kuuluu litra Rajamäen akvaviitia, 2 cl kuivaa ranskalaista vermuttia ja 1 cl giniä.
Alkon Etiketti-lehden mukaan taas käytetään 5 dl Extra Akvaviittia, 5 dl Pöytäviinaa, 2 cl Noilly Prat -vermuttia ja 1 cl giniä. Tätä on maultaan pidettävä lähimpänä alkuperäistä marskin ryyppyä. Se on myös Upseeriliiton virallinen kanta.
Taru Stenvallin kirjassa Marski ja hänen hovinsa (1955) resepti on 1 l Rajamäen akvaviittia, 2 cl vermuttia ja 2 cl giniä. Kirjan ensimmäisessä kahdessa painoksessa akvaviitin määräksi oli yhden litran sijaan virheellisesti ilmoitettu 1 cl.
Stenvallin myöhemmässä kirjassa Herrojen ja narrien näyttämöllä (1988) reseptissä oli ginin määrä laskettu yhteen senttilitraan.
Juomanlaskija-lehden artikkelin (5/2000) mukaan oikea resepti on 5 dl kuivaa, maustamatonta viinaa, 1 cl giniä ja 2 cl makeaa (ei kuivaa) vermuttia.

Piripinta
Venäjän armeijassa ateriaan kuului yksi ryyppy, ja lasi kaadettiin piripintaan, jottei mitta olisi jäänyt vajaaksi. Mannerheim edellytti päämajassakin, että lasi oli kaadettava täyteen ja että juodessa ei saanut läikäyttää juomaa. Myös tämä traditio liittyy lähtemättömästi Marskin ryyppyyn.
Kun Mannerheimilta tiedusteltiin piripintaisen ryypyn taustaa, hän johti sen suoraan Venäjän armeijasta, sen ratsuväenkoulusta ja chevalier-kaartista, jossa hän itsekin palveli.
Pietarissa oli viime vuosisadan lopulla tapana, että osa upseerien palkasta tuli ryyppyinä: yksi aamiaisella ja kaksi päivällisellä. Valtion kustannuksella jokainen luonnollisesti halusi lasinsa mahdollisimman täytenä.

Pettymys Pariisissa
Mannerheim kertoi kokeneensa nuorena miehenä Pariisissa kitkerän pettymyksen, kun ranskalainen keittiö ja venäläinen ryyppyperinne kohtalokkaalla tavalla törmäsivät. Tilatessaan yhdessä venäläisen seurueensa kanssa ennen ateriaa hienon ravintolan kabinettiin votkaa ja ryyppylasit hän ei saanutkaan tahtoaan läpi. Ranskalainen hovimestari piti ruokaryyppyä barbariana ja pyhäinhäväistyksenä, joka turruttaa makuhermot ja kieltäytyi ottamasta tilausta vastaan. Syntyneen tunnekuohun jälkeenkään hovimestari ei antanut periksi, ja seurue joutui nauttimaan ruokaryyppynsä pitkin hampain baarin puolella.

Lähteet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marskin_ryyppy#Ainesosat
http://www.mannerheim.fi/10_ylip/s_ryyppy.htm
http://www.kolumbus.fi/juomanlaskija/arkisto/2000-5/marski.html
http://www.mikkelinklubi.fi/