Mene sisältöön

 
 

Kansanedustajat puhuivat elokuvan puolesta budjetin lähetekeskustelussa

20.9.2007
Eduskunnan täysistuntojen elokuva- ja kulttuuripoliittiset kommentit 18. ja 19. syyskuuta 2007 sekä kulttuuriministeri Stefan Wallinin puheenvuoro ja sitä seurannut keskustelu perjantaina 21.9.
18.9.
Anni Sinnemäki, vihreiden ryhmäpuheenvuoro

Tänä vuonna vietetään suomalaisen näytelmäelokuvan satavuotisjuhlavuotta. Juhlavuosi on hyvä hetki pysähtyä arvostamaan sitä, mitä on tehty, ja asettaa tavoitteita tulevaisuuteen. Vihreiden mielestä eduskunnan on tarpeen vahvistaa kotimaisen elokuvan rahoitusta jo ensi vuodelle.

Eero Heinäluoma, SDP:n ryhmäpuheenvuoro
Sivistynyt yhteiskunta huolehtii myös ihmisten henkisestä hyvinvoinnista. Tämä edellyttää riittäviä panostuksia kulttuuriin. Eduskuntaryhmämme ei hyväksy hallituksen suunnitelmia leikata veikkausvoittovarojen kautta kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön voimavaroja.
Sosialidemokraattien mielestä tekijänoikeuskysymykset tulee jatkossakin säilyttää opetusministeriössä.

Raija Vahasalo (Kok)
Toinen huolestuttava kysymys liittyy veikkausvoittovarojen käyttöön. Oudoksun sitä, ja sivistysvaliokunta aikaisemmin plus eduskunta sen myötä, ovat oudoksuneet sitä, että lakisääteisiä menoja siirretään veikkausvoittovaroista rahoitettaviksi. Tällaisia siirtoja ovat nyt kulttuurilaitosten kiinteistökulut, vuokrat sekä kansallisteatterin peruskorjauksesta aiheutuvat kulut. Vaikka veikkaustulot ilmeisesti kasvavatkin, on uusissa menettelyissä silti olemassa se vaara nyt, että alkuperäiset edunsaajat tulevat häviämään.
Veikkausvoittovaroilla on aivan keskeinen asema kulttuurin, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön rahoituksessa, ja näin pitää tietysti olla tulevaisuudessakin.

Marjo Matikainen-Kallström (kok)
Veikkausvoittovarat ovat liikuntajärjestöjen merkittävä tulolähde, puhumattakaan kulttuurista ja nuorisotyöstä. Tässä ollaan siis viemässä täysin eduskunnan säätämän Veikkauksen tuottoa koskevan jakosuhdelain hengen vastaisesti 21 miljoonaa euroa. Onneksi tämän asian voi eduskunta vielä korjata aikaisemmin ponnellakin ilmaisemansa tahdon mukaisesti.

Merikukka Forsius (vihr)
Lopuksi haluaisin vielä nostaa esille veikkausvoittovarojen jakamiseen liittyvän epäkohdan, joka eduskunnan tulisi korjata. Veikkausvoittovaroista maksetaan nyt eduskunnassa jakosuhdelain säätämisen yhteydessä tehdyn päätöksen vastaisesti taiteen ja kulttuurin lakisääteisiä menoja, jotka tulisi kattaa valtion budjettivaroista.
Sen lisäksi, että tämä vaarantaa veikkauksen vedonlyöntimonopolin säilymisen, se huonontaa erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastusten mahdollisuuksia. Veikkausvoittojen jakosuhdelain mukaan 10 prosenttia voitoista on erikseen jaettavaa rahaa, jonka kohteet määritellään vuosittain talousarviossa. Siitä tulisi jakaa kaikille veikkausvoittajon saajille: taiteelle, tieteelle, urheilulle ja liikuntakasvatukselle sekä nuorisotyöhön. Nyt se menee kokonaisuudessaan kirjastoille, Senaatti-kiinteistöjen vuokriin ja Kansallisteatterin lainanhoitokuluihin. Muistutan, että liikuntaa ei rahoiteta juuri yhtään valtion budjetista, vaan nimenomaan veikkausvoittovaroista.
Liikuntapolitiikan painopiste on tällä hallituskaudella lasten ja nuorten liikunnassa. Tähän liittyvien tavoitteiden rahoitus tulee ehdottomasti turvata.

Pertti Virtanen (ps)
Sen verran sanon tähän loppuun vielä, kun tuo vilkuttelee, että kysyin ministeri Wallinilta huolissani kulttuuriasioista, koska Him ja Nightwish ovat nyt molemmat ykkösenä ja kakkosena Englannin listoilla tällä hetkellä ja Teosto on oltu siirtämässä koko ajan kauppa- ja teollisuusministeriön eli Pekkarisen alaisuuteen. Ei sitä tarvitse siirtää sinne. Suomalaiset tältä opetusministeriö- ja sivistyspohjalta ainakin rock and rollin ovat osanneet hoitaa niin, että kun antaa kulttuurille tilaa, niin se pääsee listoillekin.

19.9.2007
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr)
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hyvinä aikoina on aika lyhentää valtionvelkaa, mutta hyvinä aikoina on myös varaa tukea kulttuuria ja taidetta. Elokuvan tilannetta on kohennettava lisärahalla, eikä vapaata taiteen kenttää saa jättää nuolemaan näppejään nollabudjetilla. Luovia aloja on mahdotonta tukea ilman oikeaa panostusta luovien alojen tukemiseen.

Kirsi Ojansuu (vihr)
Arvoisa puhemies! Lopuksi elokuva-alasta. Pyrkimys nostaa elokuva-alan ensi vuoden rahoitusta uhkaa jäädä toteutumatta, ja kyseessä olisi ikävä takaisku. Kotimainen elokuva on ennennäkemättömässä suosiossa. Elokuva on taidemuoto, joka rakentaa kansallista identiteettiä ja toimii kansakuntamme muistina. On huolestuttavaa, että juuri suomalaisen näytelmäelokuvan satavuotisjuhlavuonna ala uhkaa jäädä täydelliseen paitsioon, ja sen rahoitus on edelleen kaukana kauan tavoitellusta pohjoismaisesta tasosta. Nykyisissä olosuhteissa elokuvien sisältö uhkaa näivettyä, kun tekijöiden on keskityttävä ainoastaan
varmistamaan teoksensa kaupallista menestystä. Suomessa elokuvat joudutaan kuvaamaan keskimäärin 30 päivässä, kun eurooppalainen keskiarvo on noin 40 päivää. Meillä elokuvia myös tehdään halvemmilla päiväkorvauksilla kuin muissa Pohjoismaissa. Puutteellisen rahoituksen vuoksi suomalaiset elokuvantekijät joutuvat väistämättä tinkimään laadusta. Olisi myös tärkeää pystyä turvaamaan suomalaisen elokuvan monipuolisuus. Kotimainen elokuvahan koostuu pitkien fiktioiden lisäksi myös dokumenteista, lyhytelokuvista ja animaatioista. Tätä kaikkea ei voida tehdä käytettävissä olevalla korkealla ammattitaidolla ja osaamisella, ellei rahoitusta saada nousuun ja vakaalle pohjalle. Valtiovarainvaliokunnassa vihreät tekevät kaikkensa, jotta elokuva-ala saisi vähintään puheena olleet 1,2 miljoonaa, jotka nekin tosin riittävät vain alan jonkinlaisen luottamuksen palauttamiseen demokratiaa kohtaan. Suotavampaa olisi saada alalle vähintään 3 miljoonaa vuosittain, mikä nostaisi rahoituksen suurin piirtein pohjoismaiselle tasolle. Hallitusohjelmassa lukee: “Kotimaisen elokuvatuotannon julkista rahoitusta vahvistetaan.” Pitäkäämme tästä lupauksesta kiinni.

Risto Autio (kesk)
Televisio- ja elokuva ovat ottaneet paikkansa yhteiskuntavaikuttajina. Elokuvan  satavuotisjuhlavuotena meidän on pidettävä huolta, että tämä vaikuttamisen keino saa arvostuksensa myös riittävinä valtion tukina.

Tarja Cronberg (vihr, kommenttipuheenvuoro)
Näihin työllisyysperusteisiin investointimäärärahoihin halusin todeta sen, että silloin kun työllisyys on ollut ongelma, niin on aivan luonnollista, että käytetään investointirahoja työpolitiikan välineenä ja että rahoitetaan teitä, seiniä ja erilaisia esimerkiksi urheilukenttiä. (Ed. Mustajärvi: Entä ympäristöinvestoinnit?) Myös kulttuuriperinnön säilyttämistä on rahoitettu näillä rahoilla. Sanoisin kuitenkin, että järkevä budjetti merkitsisi sitä, että kulttuuriperintöä rahoitettaisiin kulttuuribudjetista ja että teitä rahoitettaisiin nimenomaan liikenneministeriön budjetista eikä työllisyysperusteisesti silloin, kun työvoimapula on niin suuri, että sille ei ole motivaatiota. Olen sitä mieltä, että meillä säilyvät nämä työllisyysperusteiset investointirahat noin 8 miljoonan tasolla vuosittain ja ne tullaan kohdentamaan nimenomaan niille alueille, joilla tarve on suurin. Niitä ei tulla ripottelemaan ympäri maata, ja varmasti hyvät hankkeet saavat myös jatkossakin rahoituksen.

Claes Andersson (vas)
Kulttuurin keskustelu tulee varmaan perjantaina, kun ministeri Wallin on täällä vastaamassa. Sanoisin kuitenkin, että tässä tilanteessa, missä Suomi voisi nyt manifestoida itsensä kulttuurimaana ja myöskin lisätä kulttuurista ja taiteellista toimintaa, joka olisi merkityksellistä myöskin talouden kannalta ja työllisyyden kannalta, tämä kulttuuribudjetti on hyvin nuiva. Se ei anna paljon mitään ja se on todella nollabudjetti, tämä kulttuuribudjetti. Varmaan tullaan vielä siihen, miksi (Puhemies: Aika!) käytetään sitten näitä vapautuvia veikkausvoittovaroja niin, että ne eivät suosi kulttuuria, vaan ne menevät vuokriin ja kiinteistökorjauksiin. Tässä on kysymys 20 miljoonasta eurosta, ja kyse on siitä, onko se edes laillista, että nämä riistetään kulttuurilta. Tämä on myöskin vastoin eduskunnan yksimielistä lausumaa viime syksyltä, jolloin lausuttiin, että nämä pitäisi käyttää kulttuurin ja taiteitten hyväksi.

Sirpa Paatero (SDP)
Veikkauksen puhallus on sinänsä omaa luokkaansa. Kun esimerkiksi viime talvena on Katainen kirjoittanut, että "vaadin kansalaisjärjestöjen parempaa resursointia" ja että "kansalaisjärjestötoiminta ja lasten ja nuorten liikuntajärjestöjen tekemä työ on hyvin arvokasta ja tarvitsee lisäpanostuksia", on se lisäpanostus nyt sitten se, että 20 miljoonaa liikuntaan, nuorisotyöhön, taiteeseen, kulttuuriin, tutkimukseen siirretään vuokriin ja lainojen hoitoihin. (Ed. Saarinen: Törkeä esitys heti, kun kokoomus meni hallitukseen!) Ihmettelen, mistä löytyvät nämä taiteen ja liikunnan vastustajat tästä hallituksesta, jotta tämmöinen temppu voidaan tehdä. Tästä on eduskunnan yksimielinen ajatus, mihin ne rahat suunnataan, ja nyt nykyinen hallitus vastustaa urheilua, nuorisotyötä ja taidetta niin paljon, että tämä raha voidaan käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Tätä voidaan vain hämmästellä.

PERJANTAI 21.9.2007
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin:
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! On sentään hyvä, että näinkin moni on vielä paikalla tästä myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. (Ed. Saarinen: Tärkeä asia!) — Kulttuurin ja liikunnan ystävät varmaan paikalla.
Kulttuurin, liikunnan ja urheilun talousarvioesityksessä taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan ja nuorisotyön määrärahat nousevat yhteensä vajaa 30 miljoonaa euroa elikkä 5,6 prosentilla. Taiteen ja kulttuurin toimialan määrärahojen kokonaismäärä on 416,9 miljoonaa euroa. Tämä nousee 6,5 prosentilla. Liikunnan määrärahojen lisäys on noin 1,6 miljoonaa euroa ja nuorisotyön osalta työpajatoimintaan tulee aika merkittävä 2,4  miljoonan euron lisäys. Kokonaistasolla nuorisotyön määrärahat kasvavat noin 6 prosenttia, 2,5 miljoonaa euroa yhteensä.
Veikkaus Oy:n tuloutusarviota on kasvatettu ensi vuodelle yhtiön arvioimaan tasoon elikkä 418,9 miljoonaan euroon, jossa on lisäystä kuluvaan vuoteen noin 21 miljoonaa euroa. Toimialojen määrärahoista katetaan edellisvuosien tapaan merkittävät osuudet veikkausvoittovaroilla. Taiteesta 49 prosenttia, liikunnasta 97 prosenttia ja nuorisotyöstä 84 prosenttia tulee veikkausvoittovaroista. Tämä kasvu on kuitenkin eri syistä johtuen kohdennettu kokonaisuudessaan lähinnä taiteen veikkausvoittovaroihin kattamaan tilakustannusten ja Suomen Kansallisteatterin lainanhoitokuluista aiheutuvat menonlisäykset. Tämä seikka on ymmärrettävistä syistä herättänyt keskustelua kulttuuri- ja urheilujärjestöväen piirissä kuten myöskin eduskuntaryhmissä. Haluan tässä yhteydessä todeta, että hallituksella ei todellakaan ole mitään sitä vastaan, että eduskunta budjettivaltansa nojalla löytäisi vaihtoehtoisen rahoitusmallin, kunhan sovituissa budjettikehyksissä pysytään.
Taide- ja kulttuuripolitiikan alalta haluan mainita pari asiaa. Ensinnäkin haluan nostaa esille teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien nousun indeksitarkistuksen ja taidelaitosten rahoitusjärjestelmän uudistuksen johdosta. Tämä noin 16 miljoonan euron lisäys tuo taidelaitosten toimintaedellytyksiin selkeän resurssilisäyksen, ja tulevien kolmen vuoden aikana yksikköhinta nostetaan vastaamaan todellisia kustannuksia.
Toinen uudistus ja uutuus taide- ja kulttuuripolitiikassa on kulttuuriperinnön digitoinnin määräraha. 2 miljoonan euron määräraha voidaan käyttää muun muassa kansallisen digitointistrategian ja toimintasuunnitelman laatimiseen, museo- ja kulttuuriperintöaineiston digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä myöskin museoiden sisältötuotannon tukemiseen.
Ja aivan uutena määrärahana budjetissa on myöskin kulttuuriviennin edistämisohjelman toimeenpano, johon on talousarvioesityksessä ehdotettu 800 000 euroa lisää, ja tämä sai myöskin osakseen ikioman budjettimomentin, mikä on aika harvinaista herkkua nykyään.
Myös radio- ja televisioarkiston perustamiseen on ehdotettu 0,8 miljoonaa euroa. Suomen elokuva-arkiston yhteyteen perustettava radio- ja televisioarkisto varmistaa, että audiovisuaalinen perintömme säilyy kattavasti ja nykyistä huomattavasti suuremmassa laajuudessa tuleville sukupolville.
Digitaalisesti tallennettu aineisto on helposti eri tieteenalojen tutkijoiden, oppilaitosten ja eri alojen opiskelijoiden, journalistien, ohjelmientekijöiden ja muittenkin tarvitsijoiden käytössä.
Nuorisotyön toimialalla talousarvioesitys sisältää taas 2,5 miljoonan euron kasvun kuluvaan vuoteen verrattuna. Nuorisotyöhön on käytettävissä esityksen mukaan 43,3 miljoonaa euroa vuonna 2008.
Nuorten sosiaalista vahvistamista tuetaan talousarvioesityksessä myöskin. Nuorten työpajatoiminnan perustoiminnan tukemiseen ja laajentamiseen esitetään käytettäväksi budjettivaroja 6,1 miljoonaa euroa ja veikkausvoittovaroja noin miljoona euroa. Lisäksi nuorten työpajatoiminnan kehittämishankkeita voidaan tukea esr-varoista vuosina 2007—2013.
Nuorten aktiivista kansalaisuutta tuetaan puolen miljoonan euron lisäyksellä. Keskeisenä tukimuotona on edelleen valtakunnallisten nuorisojärjestöjen, nuorisotyön palvelujärjestöjen sekä nuorisotyötä tekevien järjestöjen avustaminen. Kuntien nuorisotyöhön vuoden 2008 talousarvioesityksessä osoitettu 7 miljoonan euron määräraha tulee siis kuntien valtionosuuksiin. Herra puhemies! Tässä taisi se 5 minuuttia mennäkin ja siirrytään varmaan sitten keskusteluun.

Minna Sirnö /vas (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itse käyttäisin termiä rahanpesu, koska tässä kyseessä on ihan väärin tarkoituksiin menevä raha, kun käytännössä yli 20 miljoonaa euroa veikkausvaroja tällä hetkellä menee joko Kansallisteatterin lainanhoitokuluihin tai Senaattikiinteistön vuokriin. Kummassakaan tapauksessa ei ole se alkuperäinen arpajaislain mukainen henki, jolla edistetään kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä. Ja se 20 miljoonaa euroa olisi riittänyt muun muassa siihen, että elokuva olisi yhdessä vuodessa saatu pohjoismaiselle tasolle, koska se puute, minkä poistamiseen itse asiassa edellinen ja sitäkin edellinen hallitus ja tämäkin hallitus on sitoutunut, on 13 miljoonaa euroa. Silti vielä olisi seitsemänkertaistettu vapaan tanssi- ja teatterikentän määrärahat ja vielä olisi jäänyt yli muulle sektorille jakaa. Eli tämä on selkeä arvovalinta siihen, että todelliselta kulttuurilta otetaan ja rahaa pestään itse asiassa valtion aivan muihin tarkoituksiin.

Kirsi Ojansuu /vihr (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että kulttuuriministeri on todella pahassa ja vaikeassa tilanteessa, ja me nyt yritämme täällä hallituspuolueiden kansanedustajien kanssa tukea sitä taistelua kulttuurin puolesta, ja on hyvä, että hallituksessa on tiedostettu tämä ongelma. Me kyllä teemme kaikkemme, että tilanne helpottaisi kaikkien niiden tahojen osalta, joita on nostettu esiin. Haluaisin kysyä ministeriltä, koska todellakin tämä suomalainen elokuva on noussut huimaan kasvuun tällä vuosikymmenellä ja tällä hetkellä 22—30 prosenttia elokuvissa kävijöistä käy kotimaista elokuvaa katsomassa ja se pohjoismainen taso olisi todella tärkeää saavuttaa: Onko mahdollista, ministeri, että tätä rahoitusta, jota olette vaalikauden loppuvuosiksi 10 ja 11 luvannut kohennettavan, voitaisiin löytää jo aiemmin?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (vastauspuheenvuoro):
Ed. Ojansuun kysymykseen elokuvan rahoituksen suhteen voisi ehkä sanoa, että tämän viime hallituskauden aikana valmistellun audiovisuaalisen politiikan ohjelman pääpiirteet ja suunta ovat hyvin tiedossa ja itse olen suhtautunut siihen erittäin sympaattisesti myöskin kesäkuun tapaamisessani elokuvaväen kanssa, tapaamisessa, josta on ollut hieman uutisointiakin. Tämä pätee edelleen, että tämä suunta on oikea, ja tämän vaalikauden aikana hallitusohjelman mukaisesti tullaan taatusti parantamaan suomalaisen elokuvan rahoitusta juuri sillä tavalla, mistä oli periaatteessa puhetta silloin kesäkuussa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Arvoisa kulttuuriministeri! Oli hienoa kuulla, että hallitus aikoo puuttua siihen, että näitä veikkausvoittovaroja palautetaan sinne, minne ne kuuluvatkin, elikkä taiteen ja kulttuurin tukemiseen ja tällä tavoin lunastetaan hallitusohjelmaan sisältyvä lupaus siitä, että kotimaisen elokuvan tuotantoon tullaan satsaamaan.

Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka täällä on elokuvarahoituksen ymmärtäjiä, niin minä kyllä separoin siinä jo sitä kurria. Vanhasen toisen hallituksen ohjelma toteaa yksiselitteisesti, että kotimaisen elokuvatuotannon julkista rahoitusta vahvistetaan. Kuitenkin budjetissa hinta ensi vuodelle on täsmälleen sama kuin tälle vuodelle. Yksittäisen elokuvan saama maksimituki ei ole noussut kymmeneen vuoteen, ja kuitenkin kustannukset ovat kaksinkertaistuneet niiden kymmenen vuoden aikana.
Elokuva on nimenomaan alueellista kulttuuritasa-arvoa. Kotimainen elokuva on kulttuurimuoto, joka tavoittaa erittäin hyvin suomalaiset paikkakunnan koosta ja alueellisesta sijainnista riippumatta. Tilastot sitä paitsi osoittavat, että suomalainen elokuva vetää hyvin. Laadukas kotimainen taide on minun mielestäni yhteinen asia. Oman kulttuurin tuntemus on kansallisen itsetunnon ydintä. Miksi, ministeri, elokuva unohtui ensi vuodelta?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (vastauspuheenvuoro):
Ed. Palmin kysymykseen elokuvan rahoituksesta. Tämä johtuu kerta kaikkiaan siitä, että sen jälkeen kun Veikkauksen ainakin nykyisen sinänsä hyvän tuloksen ja hyvän potin sisäinen pelivara kävi niin pieneksi kuin kävi, niin ei voitu ensi vuonna suunnata niitä toivottuja määrärahoja elokuvalle. Täytyy kuitenkin muistaa, jos vähän perspektiiviä käyttää tässä avukseen, että opetusministeriön tuotantoavustus Suomen elokuvasäätiölle on vuodesta 2000 kasvanut 63 prosentilla, joka on aika kova prosentti sinänsä. Se, että elokuvien tuotantokustannukset ovat nousseet, on tosiasia, ja myöskin säätiön rahoittamien elokuvien lukumäärä on kaksinkertaistunut tällä samaisella kaudella. Tämä on selitys siihen, miksi tämä tilanne on se, mikä se tällä hetkellä on.

Kulttuurirahoitusta ja veikkausta koskeneet kommentit
Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä veikkausvoittovarojen sanoisinko ryöstö on todella surullinen ja todella murheellinen asia. Me kaikki täällä tiedämme, että se on täysin sen lain hengen vastaista, jonka eduskunta täällä on yksimielisesti säätänyt. Ministeri Wallin, minä tiedän, että varmasti te henkilökohtaisesti ymmärrätte tämän oikein hyvin ja teidän ministeriössännekin tunnetaan sympatiaa tätä murhetta kohtaan, mikä tässä nyt on tullut, mutta se minun täytyy nyt tässä kyllä sanoa ääneen, että minä ihmettelen, kuinka valtiovarainministeri, kokoomuksen Jyrki Katainen voi olla niin lyhytmuistinen. Nimittäin silloin kun tätä lakia eduskunta sääti yksimielisesti, niin muistaakseni ministeri Katainen oli sivistysvaliokunnan jäsen ja varmasti tuntee tämän taustan oikein hyvin. Siksipä haluaisin kyllä lähettää aika tuliset terveiset valtiovarainministeriölle tässä, kuinka tällainen taloudellinen matematiikka voi mennä kulttuuriarvojen, henkisten arvojen, sivistysarvojen edelle, puhdas taloudellinen matematiikka. Minusta tämä on oikeasti pöyristyttävää.
Niin kulttuuriväki kuin liikuntaväki kuin nuorisoväki ovat oikeasti todella todella tästä pöyristyneitä. Ja minusta on hirveän ikävää, kun olin kulttuuriväen tilaisuudessa, katsella niitä momentteja, missä oli 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0. Ja kun tämä nollalinja nyt on ja samaan aikaan tekijänoikeuskysymyksiä ollaan kenties siirtämässä kauppa- ja teollisuusministeriöön, tulee vaan kysymys: Onko enää mikään pyhää? Missä on se henkisyys? (Puhemies: Aika!) Missä on se kulttuuri jnp.?

Tuomo Hänninen /kesk (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön budjetti on valtaosin myönteistä kuultavaa ja luettavaa. Määrärahojen kasvu noin 5 prosentilla on hyvä asia. Mutta kyllä minä sivistysvaliokunnan jäsenenä myöskin olen huolestunut siitä tavallaan liikuntamäärärahojen pienenemisestä näiden veikkausvoittovarojen siirtymisen vuoksi, ja siinä mielessä, kun vääntöä on käyty kirjastotoimen valtionapujen palautuksesta, niin nyt alkaa uusi prosessi taas ja tämä ei ole hyvä asia. Tästä joudutaan kyllä kättä vääntämään täällä eduskunnassa.

Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei missään tapauksessa tule hyväksymään näitä leikkauksia. Sitä paitsi te vaarannatte, arvoisa kulttuuriministeri, myöskin veikkauksen kansallisen monopoliyhtiön aseman siirtämällä näitä tuottoja valtion kiinteistöjen vuokrien maksamiseen. Se on kerta kaikkiaan hävytöntä. Ja minä ihmettelen, miten porvaripuolueet, puhumattakaan vihreistä, ovat voineet tuoda tämmöisen esityksen tänne. Te viette rahaa taiteelta 12 miljoonaa euroa, (Ed. Ojansuun välihuuto) tieteeltä 4 miljoonaa euroa, urheilu- ja liikuntakasvatukselta 5 ja nuorisolta 2 miljoonaa euroa. Eivät ihmiset Suomessa harrasta veikkaustoimintaa rahoittaakseen Senaattikiinteistöjen vuokrakuluja, mutta oli myönteistä, että te, ministeri, tunnette huonoa omaatuntoa, ja me tulemme korjaamaan tämän asian oppositiovoimin syksyn eduskuntakäsittelyssä. (Ed. Matikainen-Kallström: Hallituksen voimin!)

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tietysti sanomattakin on selvää, että tämä ajatus näitten kiinteistömenojen siirtämisestä ja Kansallisteatterin lainanhoitokulujen siirtämisestä ei ole opetusministeriön pitkäaikainen märkä unelma. (Ed. Gustafsson: Aivan, miksi te annoitte periksi?) Se on tosiasia. (Ed. Saarinen: taistelkaa, taistelkaa!) Mutta kuten totesin tässä puheenvuorossani, niin on aivan selvää myöskin, että jos eduskunta keksii sellaisen rahoitusmallin sovitun budjettikehyksen puitteissa, joka ratkaisee tämän ongelman, niin eduskunnalla on täysi budjettivalta myöskin tältä osin tähän asiaan puuttua. Huomautan, että tämä ajatus on tullut siis nyt myöskin hallituspuolueitten pohdinnan lopputuloksena tähän tilanteeseen.

Jutta Urpilainen /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä budjettiesitys osoittaa hyvin vahvasti sen, ettei nykyinen porvarihallitus arvosta kulttuuria, liikuntapalveluita eikä nuorisotyötä. Se, että Senaatti-kiinteistöt on nostettu Veikkauksen edunsaajaksi vastoin eduskunnan yksimielistä tahtoa, on mielestäni täysin hävytöntä. Tämä hallitus toimii myös hyvin ristiriitaisesti. Toisaalta puhutaan terveyden edistämisestä, jota varten on tehty jopa politiikkaohjelma, mutta samaan aikaan leikataan resursseja nimenomaan ennalta ehkäisevältä työltä eli nuorisotyöltä, liikunnalta ja kulttuurilta. Tämä on mielestäni erittäin ristiriitaista. Toivonkin, että eduskunta tulee korjaamaan veikkausvoittovararyöstön täällä syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä.

Mikko Alatalo /kesk (vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Todella 7 prosentin kasvu kulttuurimäärärahoihin on hyvä asia, mutta olen samaa mieltä, että Senaatti-kiinteistöille ja Kansallisteatterin lainanhoitokuluihin varattuja 20:tä miljoonaa ei pitäisi ottaa veikkausrahoista vaan ne kuuluvat kulttuurille ja urheilulle, ja kyllä uskon, että me eduskunnassa voimme tämän asian korjata, yhdessä hallituspuolueet ja oppositio.

Claes Andersson /vas (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Veikkausrahoista puhuttiin jo, että se asia varmaan järjestyy. Minun mielestäni tämä kulttuuribudjetti on näköalaton sillä tavalla, että tässä ei ole mitään uusia avauksia, uusia yrityksiä saada rahoituspohjaa levennetyksi, ei mitään veroajatuksia, ei mitään yrityksiä saada muita ministeriöitä mukaan rahoittamaan kulttuuria. Se on minun mielestäni pettymys.

Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Heti kun kokoomus tuli hallitukseen, veikkausvoittovaroja aletaan leikata edunsaajilta. Mitä taloudessa on tapahtunut? Viime hallitusohjelmaan oli nimenomaan kirjattu, että Kansallisteatterin lainat hoidetaan budjettivaroin. Mitä on tapahtunut taloudessa? Sitä päätöstä olivat muuten tekemässä arvoisa rkp, arvoisa keskustapuolue.
Nyt VM:lle, siis valtiovarainministeriölle, on tie auki taivaaseen saakka, kun se pystyy tällaisella rahankierrätystä muistuttavalla tempulla käyttämällä Senaatti-kiinteistöjä bulvaanina leikkaamaan parikymmentä miljoonaa edunsaajilta. Olette siis avaamassa portin sille, että VM voi jatkossakin eduskunnan tahdosta piittaamatta siirtää yhä uusia kulttuurimenoja Veikkauksen piikkiin. Liikuntabudjettiin ei ole tulossa edes inflaatioprosentin mukaista korjausta. Onko teillä, herra ministeri, mitään vakuuksia siitä, että Veikkauksen voittovaroin rahoitettavaksi ei jatkossa siirretä yhä uusia tällaisia aikaisemmin budjettivaroin rahoitettuja menoja? (Puhemies: Aika!) Sitten kaikki tuki teille ponnistelussa edunsaajien rahoitusosuuksien lisäämiseksi. Se oli miehen puhetta ja mukava kuulla, tuemme. Toivomme, että kun kokoomus on nyt hallituksessa, se voisi myös tukea kulttuuri- ja urheiluministeriä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (vastauspuheenvuoro):
Kiitos, arvoisa puhemies, bonusminuutistakin! Arvoisat kollegat! Tästä ajatuksesta nyt, jonka ajattelin tässä ääneen: Siis nimenomaan tämä, että eduskunnalla on budjettivaltansa puitteissa kaikki mahdollisuudet keksiä vaihtoehtoinen rahoitusmalli, kunhan pysytään kehyksissä, tämän ongelman ratkaisemiseksi, perustuu myöskin tänään käymääni keskusteluun valtiovarainministeri Kataisen kanssa, joten asia on erittäin hyvin ankkuroitu. Ed. Urpilaisen kysymykseen: Ehkä täytyy kuitenkin tästäkin huolimatta sanoa, että kenenkään edunsaajan määrärahojahan ei leikata ensi vuonna. Ne pysyvät ennallaan tai nousevat, siis tämän nykyisen mallin mukaan, keneltäkään ei leikata rahaa. Siinä määrin kuin lisäpanostuksia tehdään, ne on liikuntasektorin puitteissa kohdennettu nimenomaan terveysliikunnan ja lasten ja nuorten liikunnan puoleen, olkoonkin sitten, että tämä summa nimellisesti ainakaan ei ole kovinkaan suuri. Mutta tämä on se trendi lähinnä, eikä keneltäkään leikata. Ed. Anderssonin kysymyksiin. hallitusohjelmassahan on selkeä kirjaus muun muassa kulttuurisetelijärjestelmän käyttöönotosta ja myöskin taitelijoiden sosiaaliturva-asioitten hoitamisesta sille tasolle, mille ne kuuluvatkin. Mutta tältä osin hallitusohjelma kertoo myöskin vuosiluvun 2009, ja tämä kertoo ehkä myöskin vähän laajemmin tästäkin hallitusohjelman osiosta, elikkä maailma ei tule valmiiksi yhdessä vuodessa, vaan hallitusohjelma kestää ja on voimassa neljä vuotta. Tämä täytyy myöskin pitää muistissa.

Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Vielä vaivaisin herra ministeriä. Jätitte vastaamatta — ymmärrän aikapulan — siihen, onko teillä vakuuksia siitä, että tätä rahoitusrakennetta ei jatkossa enää rukata, vai saadaanko sellainen linnarauha, joka viime vaalikaudella oli? Edunsaajat olivat tyytyväisiä, Veikkaus Osakeyhtiö oli tyytyväinen, eduskunta oli tyytyväinen, hallituksesta en ole ihan varma. Mutta sitten tämä liikuntabudjetti. Te puhutte yleisillä prosenteilla. Veikkausvoittovarojen osuus liikuntabudjetin kasvusta on noin 200 000 euroa. Se on lähes nolla, ja silloin se reaaliarvo on vähemmän kuin kuluvana vuonna. Mielellään puhutte kulttuuribudjetista yleensä ja näin, mutta ainakin liikuntakulttuuri putoaa tässä nyt alemmalle tasolle reaalisesti kuin aikaisemmin. Mutta olen iloinen kuulemastani, että jos tämä asia hoituu, niin hallituspuolueillahan se voima on. Ihmettelen, että tämmöinen sammakko on tänne eduskuntaan asti päässyt. (Ed. Sirnö: Ja iso sammakko!) — Niin, miten se on tänne päässyt? — Mutta, kun tämä nyt erheeksi ja virheeksi myönnetään, niin tämähän on hallituksen yksimielinen esitys. Toivon, että pärjäätte valtiovarainministerin (Puhemies: Aika!) ja -ministeriön kanssa sitten näissä neuvotteluprosesseissa. Kaikki tuki meiltä edelleen!

Timo Korhonen /kesk (vastauspuheenvuoro):
Arvostettu puhemies! Hallitusohjelmassahan on erittäin paljon hyviä liikuntapoliittisia kirjauksia, mutta tietysti kysymys on siitä, millä tavalla niitä pystytään sitten toteuttamaan eli minkälaisia taloudellisia voimavaroja niihin pystytään saamaan. On helppo tietysti yhtyä täälläkin esillä olleeseen arvioon siitä, että nuo liikunnan määrärahat kehittyvät hiukan huonoon suuntaan.
Mutta sitten, arvoisa ministeri, yksi kysymys kulttuurin puolelta ja nimenomaan kulttuuritukien, niitten määrärahojen kohdentumisen osalta. Millä tavalla kulttuuritukien kohdentamisessa kulttuurin monimuotoisuus tullaan nyt jatkossa huomioimaan, sanoisinko, aiempaa paremmin?

Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minäkään en ole mitenkään ilahtunut siitä, että veikkausvoittovarojen käyttöä on suunniteltu muutettavan, mutta olen ihan vakuuttunut siitä, että kun ministeri täällä sanoi hyvin, että hän on valtiovarainministerin kanssa sopinut, että kun löydetään muualta ne rahat, niin otetaan ne. Ei mitään ongelmaa, kyllä 23 miljoonaa löytyy 43 miljardin budjetista tällä porukalla ihan varmasti, että siinä ei varmaan tule olemaan ongelmia.
Täällä aikaisemmin ed. Gustafsson totesi, että veikkaajat haluavat erityisesti lahjoittaa tieteelle, taiteelle, kulttuurille ja urheilulle. Niin minäkin toivoisin, mutta valitettavasti tunnen kyllä muutamia sellaisiakin veikkaajia, jotka veikkaavat ihan sen takia, että kuvittelevat voittavansa. Mutta varsinaisena asiana haluaisin todeta sen, että kun tehdään näitä uusia isoja rakennuksia, muun muassa Musiikkitaloa kun nyt harkitaan, niin pitää pitää se mielessä, että sitten luodaan sellainen menoreikä, joka vie valtavat rahat pitkän aikaa. Ooppera vie tällä hetkellä 32 miljoonaa joka vuosi, urheilujärjestöt saavat 34 miljoonaa, ja se menee kuin manulle illallinen sen jälkeen, kun se on ensimmäisen kerran täällä päätetty. Eli myöskin täytyy siinä mielessä elokuvantekijöitä kyllä kunnioittaa, että he nostivat kissan pöydälle, kun he nostivat oopperan esille.

Jutta Urpilainen /sd:
Voi sanoa, että sivistystä ja kulttuuria porvarihallitus kohtelee yhtä lempeästi kuin tutkimusta ja opetusta, eli veikkausvoittovaroilla ollaan valitettavasti paikkailemassa ylikireää budjettia ja kärsijäksi tästä joutuvat kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön järjestöt. Näille järjestöille Veikkauksen kautta tulevat varat ovat aivan elintärkeitä, ja nyt ne sitten joutuvat valitettavasti maksamaan tätä hallituksen leikkauspäätöstä ehkä jopa irtisanomisilla, kuka tietää, koska kuitenkin esimerkiksi palkkakustannukset ja muutkin kustannukset kansalaisjärjestöissä nousevat.


<<< Takaisin