Monen menestyselokuvan käsikirjoittaja Marko Leino on kirjoittamisen moniottelija.

Leino sai Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka
-palkinnon huumekauppaan kytkeytyvällä romaanillaan Ansa.
"Leino kuljettaa kertomustaan perinteisen tragedian tapaan", perusteluissa todetaan. "Hyvän ja pahan, oikean ja väärän valinnat punnitaan vasta moraalin harmaalla alueella."
Teokselle ovat ominaisia filmikerronnan nopeat leikkaukset ja näkökulmien kierrättäminen henkilöltä toiselle.
Leino on kehutuista kirjoistaan huolimatta tunnettu nimenomaan elokuvien käsikirjoituksista, jotka ovat olleet monen menestysfilmin pohjana:: Rööperi, Matti, Joulutarina, V2 – jäätynyt enkeli, Tummien perhosten koti, Minä ja Morrison.
Hän on osallistunut myös tulevan Mannerheim-elokuvan käsikirjoittamiseen.
Syksyllä 2009 ilmestynyt Ansa on liki 500-sivuinen romaani, jonka taustatyö alkoi 2005.
Miksi Leino rehkii kehnosti tuottavaa kaunokirjallisuutta, vaikka elokuvan puolella olisi enemmänkin rahaa tuottavia töitä?
"Hylkään suoralta kädeltä noin 80 prosenttia tarjottavista tv- tai elokuvatöistä", Leino kertoo.
"En usko, että kukaan joka heittäytyy kynänsä varaan tämän kokoisessa maassa, tekee sitä rahan ansaitsemisen tähden. Kyllä ne syyt on muualla. Minulle tämä on simppeliä: rakastan kirjoittamista."
Leino kokee elokuvien kirjoittamisen luontevaksi hommaksi visuaalisen ajattelutapansa takia. Kirjansakin hän näkee mielessään kuin elokuvan.
"Mutta kaunokirjallisuudessa viestini, oli se sitten mikä hyvänsä, menee suoraan vastaanottajalle ilman välikäsiä, ja pääsen leikittelemään kielen kanssa enemmän kuin elokuvapuolella."
"On vain yksi elämä: miksi ei tekisi sillä justiinsa mitä tahtoo? Rahan perässä juokseminen on luotaantyöntävää."
Leinolle Ansa on projekti, koska samasta maailmasta ja henkilöistä syntyi myös Minna Virtasen ohjaama televisiosarja Alamaailma, jonka Yle esittää syksyllä.
"Aiheen tutkiminen on se aikaa vievin osuus. Ruumiillinen työ, siis kirjoittaminen proosaksi, sujuu noin sadan sivun kuukausitahdilla."
Lisäksi Ansa on itsenäinen osa romaanitrilogiaa, jonka avasi Epäilys (2004) ja päättää Saasta, näillä näkymin vuonna 2012.
Sitä ennen, jo ensi syksynä, ilmestyy romaani Kotirauha, joka nähdään Aleksi Mäkelän ohjaamana ja Solar Filmsin tuottamana valkokankaalla seuraavana vuonna.
"Minulle henkilöt ovat pääasiallinen tutkimuskohde, ei niinkään rikos. Rikosta tarvitsen näyttämään sen, miten ihmiset käyttäytyvät ääritilanteessa, mitä yllättäviä puolia – pimeitäkin – se tuo meistä esiin."
Leinon mukaan vanhakantainen ajattelu elää: rikosromaani on yhtä kuin huonolaatuinen kirjallisuus ja sen ihmiskuvaus lähtökohtaisesti heikkotasoista, yksinkertaista juonen palveluainesta ja siten lukijaa aliarvioivaa.
"Ihan kuin rikosromaanien tekijät olisivat epäkirjailijoita ilman todellista kunnianhimoa ja sanottavaa. Tätä alkeellista ajatustautia näkyy joskus kritiikeissäkin. Se on sääli."
(Lähde: Antti Majanderin juttu Helsingin Sanomissa 18. helmikuuta 2010.)
Marko Leino (syntynyt 8. syyskuuta 1967 Hyvinkäällä) on kirjoittanut proosaa, näytelmiä, runoja, lastenkirjoja ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän on vapaa kirjailija ja asuu Espoossa vaimonsa kanssa.
Leinon tuotantoa on käännetty ranskaksi, saksaksi, englanniksi ja unkariksi.
Leinon kirjoittajan ura alkoi varsin mallikkaasti, sillä hänet palkittiin ensimmäisestä novellikokoelmastaan Miehen tehtävä (1999) Kalevi Jäntin palkinnolla.
Leinon psykologinen rikosromaani Epäilys (2004) valikoitui Helsingin Sanomain katsauksessa vuoden merkittävimpien teosten joukkoon. Solar Films on varannut Epäilyksen elokuvaoikeudet.
Elokuvakäsikirjoitukset
Kotirauha, 2011
Mannerheim yhdessä Heikki Vihisen ja Mika Karttusen kanssa, 2011
Rööperi, 2009
Tummien perhosten koti Leena Landerin romaanin pohjalta, 2008
Joulutarina, oman romaanin pohjalta, 2007
V2 - Jäätynyt enkeli Reijo Mäen romaanin pohjalta, 2007
Matti – Elämä on ihmisen parasta aikaa, 2006.
Minä ja Morrison Kata Kärkkäisen romaanin pohjalta, 2002.
Palkinnot
Kalevi Jäntin palkinto 1999
Valtakunnallinen satukilpailu (Minä ja Karhu K. Karhu, 3. sija) 1996
Valtakunnallinen näytelmäkilpailu (Artsi's Gafe, 2. sija) 1995
Kirjat
Kotirauha (romaani, tekeillä) 2010
Ansa (rikosromaani) Tammi 2009
Joulutarina (koko perheen romaani), 2007
Isiltä pojille, yhdessä Atik Ismailin kanssa. Romaani, Tammi syksy 2007.
Herbert Höpö ja varjojen kapina (lastenromaani). Tammi 2005.
Epäilys (rikosromaani). Tammi 2004.
Yksityisetsivä Herbert Höpö ja tapaus Karhu (lastenromaani). Tammi 2003.
Syytön (romaani). Tammi 2001.
Tommi Tähtinen ja avaruustauti (lastenromaani). Tammi 2000.
Miehen tehtävä (novellikokoelma). Tammi 1999.
The Art of Living (novelli Ryhmä-99 -antologiassa) Tammi 1999.
Harjun Kivilinnan vuosisata, Lappalaisen talo 1908–1998 (historiikki, toimittanut yhdessä Petri Haukisen kanssa) 1998.
Liian pitkä kettu ja muita eläinsatuja (satuantologia) 1996.
PuuPääPuu-antologia (runoja) 1995.
Esikoisrunot. Parnasso 1993.
Sanojen sanoilla -antologia (runoja) 1993.
Näytelmät
Harlemin huora (apulaisohjaus) 2001.
Poliitikon viimeinen puhe (sovitus ja ohjaus) 2001.
Lapsenmurhaaja – erään nyrkkeilijän tarina (käsikirjoitus yhdessä Juha Turkan kanssa ja ohjaus). Teatteri Avoimet Ovet ja Tampereen Teatteri 1999, Teatteri Juko 2000.
Kaappi (käsikirjoitus). Tampereen Teatteri 1998.
Asfalttihäkki (käsikirjoitus). Nuori Draama -festarit 1998.
Humalainen näytelmä eli päivä Helvetin Musteessa (käsikirjoitus). NDF 1994.
Artsi's Gafe (käsikirjoitus). NDF 1995.
Miesten ääniä (monologisarja, osa käsikirjoituksesta). Teatteri MurMur, Muurame 1996.
Radionovellit ja kuunnelmat
Tyrmäys (kuunnelmakäsikirjoitus yhdessä Juha Turkan kanssa ja apulaisohjaus) 2004.
Parta (radionovelli) 2000.
Klenkka (radionovelli) 2000.
Panostaja (radionovelli) 2000.
Arviointivirhe (radionovelli) 2000.